Matkakertomus moottoripyöräilystä Turusta Kazakstanin ja Mongolian kautta Vladivostokiin

syyskuu 2019

Päivä merkityksetön. Siperia opettaa. Tai ainakin muistuttaa

Juna Permin ja Moskovan välillä Mä istun junassa. Seitsemättä päivää. Vladivostok jäi Tyynenmeren rannalle viime perjantaina. Saman meren rannalle jäi myös mun rakkaani. Suljettuna pimeään kontiin seuranaan kuusi teutoonia ja yksi japanilainen kaksipyöräinen. Guzzi on tehnyt kaksi konttimatkaa ennen tätä reissua, mutta seurana on aina ennen ollut nelipyöräisiä tai muuttokuormia. Ei bokseri pyöriä. Mä olen varma, että kaikki menee hyvin. Ainakaan lika ja mutakerroksen alla ei ole kylmä. Ei voi olla. Pyörä saapunee Suomeen vuodenvaihteessa.