varsinkin nyt, kun Macbook ei käynnisty, puhelin lopetti toimintansa (kaksi kuollutta applea yhden päivän aikana) ja kaupasta haettu Windows kone on sudempi kuin Windows koneet yleensä. Käyttöjärjestelmä on venäjäksi ilman mahdollisuutta päivittää sitä. Linux ei tässä romussa jostain syystä toimi ja ainut toimiva Firefox installaatio on espanjaksi… mä taistelen näiden ongelmien kanssa, mutta olen varma, että huomenna saan kirjoitettua mitä on tapahtunut… ja se ei ole ihan vähän.
George Clooney käy tekemässä inspirational esityksiä elokuvassa Up in the air. Reppu täynnä, mitä sieltä pitää poistaa ja mitä sinne pitää jättää jäljelle. Normaalia konsultti inspirational kuraa. Elokuva on kuitenkin vaan hyvä. Toisin kuin Clooneyn esittämä Ryan Bingham, mä en ole poistamassa mitään mun laukuista (ne täynnä turkishanskoja ja lämpötilä yli 35 astetta…), vaan mä mietin miten saisin sinne jotain lisää, kuten esimerkiksi toimivan kytkinlevyn.
Mä rupeen tän reissun jälkeen tekeen samaa kuin GC. Aloitan kiertämään seminaareja ja kysyn kaikilta seuraavan kysymyksen: ”Mitä sä teet silloin kun sun moottoripyöräsi hajosi Kazakstanissa keskellä ei yhtään mitään, puhelimessa ei ole dataa, sä et puhu mitään paikallista kieltä ja oot yksin?”
Hermostutko? Rupeatko huutamaan? itkemään? Kiroatko miksi sä lähdit tänne? Teetkö kaikkea edellä mainittuja vai rupeatko vaan toimimaan?
Mä oon kokenut mitä uskomattomampia asioita viimeisen kolmen päivän aikana. Mä olisin ehkä halunnut olla kokematta osaa niistä ja olla tien päällä, mutta kuten rehtori (nimeä en muista) toteaa luutnantti Harry Järvïlle Bertel Södermanin hautajaissa elokuvassa Etulinjan edessä -Men ödet ville annorlunda.
Tällä kertaa kohtalo todellakin päätti toisin kuin sen, että mä olisin ajanut kohti Baikonauria… tai ajanut ylipäätänsä muuten, kuin kuorma-auton lavalla toimimattoman mopon kanssa… tai kirjoittanut tätä ei venäläisellä näppäimistöllä suoraan blogialustalle ilman mahdollisuutta tallentaa tai kunnolla kirjottaa mitään. Mutta jos huomenna saisi tän kaiken toimimaan kunnolla niin voisin kirjoittaa ja päivittää mitä kaikkea vaan voi tapahtua, jos on tapahtuakseen. Mä, toisin kuin Guzzi, olen kuitenkin kunnossa ja aika paljon kaikkea rikkaampana, jollei 176 EUR postipaketin kuljetus hintaa lasketa, siitä mitä DHL Express veloittaa lähetyksistä Kazakstaniin.
